Työväen urheilun eheytys

Työväen urheilu eheytyi 20 vuoden hajaannuksen jälkeen 1979. SKDL:n kannattajat olivat TUL:n suurin ryhmä vielä eheytyksen jälkeen. Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto (TUK) liittyi Työväen Urheiluliittoon (TUL). Seppo Hentilän mukaan merkittäviä etappeja eheytykseen olivat TUL:n sosialidemokraattisen ryhmän ja SDP:n suhteiden normalisoituminen 1960-luvun lopulla, SDP:n sekä SKP:n sopimus voimasuhteista ja yhteistoiminnasta TUL:ssa 1971. TUL:n ja TUK:n eheytyskokouksessa elokuussa 1978 yhdistyminen hyväksyttiin yksimielisesti. Sääntötyöryhmään valittiin TUK:sta painimies Kaimo Koponen. TUK:n kentällä sopimusta ei otettu hurraa huudoin vastaan. Helsingin piiri vastusti oman toimintansa päättämistä. TUK lakkautti itsensä syyskuussa 1978 äänin 198–48. Eheytyssopimuksen hylkäämiseen olisi riittänyt 62 ääntä. Sen keskustoimisto toimi vielä toukokuuhun 1979 asti. Merkittävistä painiseuroista Helsingin Tarmo ei liittynyt Työväen Urheiluliittoon. Se piti jäsenyyttä Painiliittoon tärkeämpänä. Sen sijaan tärkeä painiseura Turun Toverit päätyi liittymään.

TUL:n painijaostoon kutsuttiin kuuntelujäseniksi TUK:n vastaavaa jaostoa johtanut Reino Arponen, valmennusvaliokuntaan Sauli Heinonen ja sääntövaliokuntaan Soini Meskanen. TUK:sta siirtyneillä tuomareilla oli täysi oikeus toimia tehtävissään, ja sen seurat saivat sääntöjen mukaisesti osallistua TUL:n mestaruuskilpailuihin. TUK:n painijoista harjoitusleireille otettiin Vantaan Pirkkojen Heikki Stark, Heinolan Voimailijoiden Hannu Lemettinen, Lappeenrannan Työväen Urheilijoiden Heikki Liimatainen ja Veijo Sillanpää sekä Tainionkosken Tähden Mika Viskari. Näistä järjestelyistä huolimatta Reino Arposen tunnelmat olivat aluksi TUL:n painijaostossa saadun kohtelun perusteella aika pessimistiset. Hän arveli, ettei yhteistyöstä tule yhtään mitään. Esimerkiksi TUK:n poikapainijoita oli vaikea saada SM-kisoihin. Kiintiö rajoitti.i

TUK:n liittymisen ansiosta painitoiminta vahvistui. Yhteistoiminta Painiliiton kanssa vaati parantamista. Kansainvälisiin kilpailuihin oli erittäin vaikeaa saada TUL:n painijoita, koska valintatilaisuuksiin ei kutsuttu liiton edustajaa. SM-kisoissa Painiliitto yritti vuodesta toiseen saada TUL:n tuomarikiintiötä pienenemään. Poikapainissa se oli onnistunut vähentämään työläispainijoiden osuutta. Painiliiton kiintiö oli kolminkertainen. Painiliiton sääntövaliokunta oli pitänyt helmikuusta 1979 alkaen kokouksia ilman tiedotusta TUL:lle. Ihmetystä herätti myös, että kaikki 20 liittojuhlapaineihin ilmoittautunutta Painiliiton miestä jäi lopulta tulematta. Epävirallisesti TUL:n painijaosto oli kuullut, miten Painiliiton toimistolta oli uhkailtu erilaisilla kielloilla ja rajoituksilla, jos sen painijat osallistuisivat liittojuhliin. Joka tapauksessa liittojuhlapainit onnistuivat kansainvälisesti niin hyvin, että liiton painijaoston varapuheenjohtaja Tage Nordström, jaostosihteeri Raine Kokko ja TUL:n talouspäällikkö Timo Kaunismaa alkoivat valmistella esitystä TUL:n kansainvälisestä painiturnauksesta vuodelle 1980.ii

<<< Miesten arvokisoissa mitaliton kausi 1970-luvulla | Valmennus tehostuu Pajulahden ja Kisakeskuksen ansiosta >>>

Viitteet: