Uusi sopimus tuo TUL:n painijat SM- ja arvokisoihin

Vihdoin, vuonna 1962 TUL:n ja SVUL:n välillä alkoi olla todellista halua sopimukseen. Neuvotteluja TUL:n ja erikoisliittojen välillä käytiin keväästä lähtien. Ensimmäisenä solmittiin huhtikuussa sovinto Painonnostoliiton kanssa. TUL:n painijat osallistuivat kolmella paikkakunnalla pidettyihin kr. room. SM-paineihin marraskuussa 1962 seitsemän vuoden tauon jälkeen, kun 22. syyskuuta 1962 oli päästy sopimukseen. TUL liittyi Painiliiton jäseneksi, minkä ansiosta sen painijoilla oli oikeus osallistua olympia-, MM- ja SM-kisoihin. TUL:n tuli ilmoittaa Painiliitolle kansainväliset kilpailusuunnitelmansa, joihin Painiliitto myönsi tarvittavat luvat. Osapuolet vakuuttivat, etteivät ne puutu toistensa sisäisiin asioihin. Toisin kuin niin monet edelliset sopimukset tällä kertaa allekirjoitettu paperi ei ollut määräaikainen. Se raukeaisi ainoastaan, jos ehtoja ei täytettäisi.

TUL:n painijoiden menestys oli pitkän tauon jälkeen vuoden 1962 kr. room. SM-kisoissa kohtuullinen. Päällimmäisenä oli pettymys Painiliiton toimintaan: ”Kaikkialla todettiin Painiliiton tuomareiden vetäneen kotiinpäin, joskin Rovaniemellä vähemmän kuin Lapualla ja varsinkin Voikkaalla. Todettiin tyydytyksellä TUL:n painijoiden hyvät suoritukset, jotka julkisuudessa ovat kuitenkin jääneet huomioon ottamatta mainitun tuomaripelin takia.” TUL:n painijoista mestaruuden väänsi vain Tampereen Painiseuran Taisto Kangasniemi uudessa yli 97 kilon raskaassa sarjassa. Hopealle selviytyivät Risto Björlin Vaasan Toverit 52 kilon sarjassa, Raimo Taskinen Kemin Into 57 kilon sekä pronssille Kauko Jaatinen Vaajakosken Kuohu 63:n ja Ivar Wacklin Suolahden Urho 97 kilon sarjassa. TUK:n painijoista mitaleille ylsi jälleen Jorma Turunen 57 kilon sarjassa.i

klikkaa kuva suuremmaksi


TUL:n vapaapainin miesten mestarit Suolahdella 1963 raskaimmista miehistä keveimpiin: Ivar Wacklin Suolahden Urho, Tage Nordström Helsingin Kotkat, Väinö Hakkarainen Suolahden Urho, Pentti Jakonen Suolahden Urho, Kauko Jaatinen Jyväskylän Työväen Painiseura, Teuvo Näätänen Kauhavan Vesa ja Lars Lax Vaasan Toverit. Lars Laxin kok.

Vapaan vuoden 1963 SM-kisat pidettiin ennen Sofian MM-paineja. SM-paineissa kultaa väänsi 52 kilon sarjassa Kauhavan Vesan Teuvo Näätänen ja hopeaa samassa sarjassa Kaarlo Nykänen Koiton Riennosta. Lisäksi mitalit kotiin toivat Ilmari Ruikka Helsingin Jyrystä, hopeaa 63 kiloa, ja Tapio Huttunen Lahden Taimesta, pronssia 70 kilon sarjassa. Heistä edes Suomen mestari Näätänen ei päässyt näyttämään kykyjään Sofian MM-paineihin. Suomen vapaapaini oli edelleen kansainvälisesti heikkotasoista, sillä kuudenneksi päätynyt Tauno Jaskari oli ainoa edustaja.

Syyskuussa 1962 solmittu sopimus ei päättänyt riitoja. TUL:n painijaoston mielestä Painiliitto menetteli epäkorrektisti ja vastoin yhteistoimintasopimuksen henkeä järjestämällä maaottelukatsastukset sarjoissa 52 ja 78 kiloa samoina päivinä kuin TUL:n painimestaruuskilpailut. Vastavetona painijaosto ei helmikuussa 1963 kehottanut ketään painijaansa osallistumaan muiden sarjojen katsastuksiin. Jaosto oli heikoilla jäillä todetessaan ympäripyöreästi, ettei se asetta minkäänlaisia esteitä niille painijoille, jotka haluavat osallistua Painiliiton karsintoihin. Kuitenkin julkisuudessa esiintyi väitteitä, joiden mukaan TUL:n painijaosto olisi kieltänyt painijoitaan osallistumasta Alavuden MM-katsastuksiin toukokuussa 1963. Painijaosto viestitti STT:n välityksellä kantansa: ”Vaikka Suomen Painiliitto ei olekaan menetellyt urheiluhengen mukaisesti katsastuskilpailuja järjestettäessä, pitää painijaosto tärkeänä, että nimetyt TUL:n painijat osallistuvat katsastuksiin. Samalla jaosto toivoo, että Suomen Painiliitto vielä kerran harkitsisi kaikkien TUL:n esittämien painijoiden kutsumista katsastuksiin ja antaisi myös TUL:n tuomareille oikeuden osallistua niihin tuomaritehtävissä.” TUL:n painijaosto sai tukea Olympiakomitealta, joka vaati syksyllä 1963, ettei vastaavanlaiseen kahnaukseen ajauduttaisi seuraavan vuoden olympiakatsastuksissa. Painiliiton tuli sallia mukaan TUL:n tuomarit.ii

Ruotsin Helsingborgin MM-painit pidettiin heinäkuussa 1963. Työläispainin ainoat edustajat TUK:n Jorma Turunen ja TUL:n Paavo Laukkanen keräsivät kokemusta. He eivät onnistuneet kisoissa. Kr. room. SM-painit järjestettiin Helsingborgin MM-kisojen jälkeen vasta lokakuussa. Painiliitto hyväksyi kr. room. SM-painien kullekin kilpailupaikkakunnalle erotuomaristoon kolme TUL:n tuomaria, kun TUL oli esittänyt yhdeksää. TUL piti ehdotusta kaikkea muuta kuin tyydyttävänä mutta hyväksyi sen väliaikaisena ratkaisuna, koska asia oli erittäin kiireellinen ja ”yhteistoimintaa pyritään edelleen kehittämään”. SM-kisat menivät hyvin. ”Selostuksissa todettiin kilpailujen menneen muualla melkein ilman TUL:n miehiin kohdistunutta painostusta paitsi Isossakyrössä, jossa sarjassa 63 kiloa SPL:n tuomarit pelasivat TUL:n painijoilta melko todennäköisesti kaksoisvoiton ja jättivät sarjan ehdottomasti parhaan painijan Rovaniemen Lapin Paavo Laukkasen toiseksi.” Mestaruuteen ylsivät vuonna 1963 Raimo Taskinen ja Taisto Kangasniemi. Hopealle jäivät Paavo Laukkanen ja Pentti Jakonen Suolahden Urhosta. Pronssia saivat Arto Kyllönen Vuoksenniskan Ryhti, Ivar Wacklin ja aikuisten ensimmäisen arvokisamitalin taistellut Haukiputaan Heiton Eero Tapio. TUK:n painijoista Jorma Turunen ja Seinäjoen Sisun Arvo Ranta väänsivät hopeaa. Edellisvuonna vielä TUL:n seuraa Vaasan Tovereita edustanut Risto Björlin oli loikannut saman kaupungin porvarilliseen painiseuraan Vaasan Voima-Veikkoihin. Hän paini kultaa 52 kilon sarjassa.

klikkaa kuva suuremmaksi


Haukiputaan Heiton Eero Tapio sai ensimmäisen miesten Suomen mestaruusmitalin 1963 painimalla pronssia. Eero Tapion kok.

Ensimmäisen miesten SM-mitalin ottaneen Eero Tapion mukaan liittoriidat näkyivät 1960-luvulla konkreettisesti matolla tuomaripelinä: ”Jos tullin kaveri meinasi olla paras, hänen täytyi olla todella hyvä. Varsinkin Etelä-Pohjanmaalle kilpailemaan mennessä tiesi, ettei vastassa ollut yksi mies vaan ainakin puolitoista. Siitä vain sisuuntui ja halusi näyttää pärjäävänsä, vaikka ei oltu tasa-arvoisia tuomarien silmien edessä.” Suomen edustaminen tuntui kuitenkin hienolta. Tapio pääsi vuoden 1963 PM-kisoihin, jossa hän otti mestaruuden: ”Ensimmäisen kerran kun laitettiin Raimo Taskisen kanssa hotellihuoneessa Suomi-verkkarit päälle, katsottiin liikuttuneena rinnassa olevaa Suomen lippua.”iii

Eero Tapio pääsi 23-vuotiaana vuoden 1964 Tokion olympiakisoihin tiukan karsinnan jälkeen. Hän taisteli Lapualla polvivaivaisena itsensä kisakoneeseen. Olympialaiset antoivat hänelle aivan mahtavan tunnelatauksen. Kisat olivat hieno kokemus. Tapio paini kuudenneksi 70 kilon sarjassa esittäen rohkeita heittoja. Hän nousi kisoissa kansainväliselle huipulle. Se oli suomalaispainijoilta paras saavutus heikosti menneissä olympiakisoissa. Toinen TUL:n painija, 40-vuotias Taisto Kangasniemi, jäi pistesijojen ulkopuolelle. TUK:n erotuomari Kaino Mäkelä pääsi kisoissa jakamaan tuomioita.

Vapaan SM-kisoissa maaliskuussa 1964 ainoastaan Kaarlo Nykänen toisti edellisvuoden hopeansa.

Kr. room. SM-painit onnistuivat Tokion olympiakisojen jälkeen marraskuussa 1964 TUL:n painijoilta pitkästä aikaa hyvin. Mestaruuksia tuli kolme: 52 kilon sarjassa Lars Lax Vaasan Toverit, 57:n Raimo Taskinen ja 70 kilon sarjassa olympiakisakävijä Eero Tapio. Hopealle ylsivät vielä Martti Sihvonen Vaasan Tovereista 57:n ja edelleen pitkää ja hienoa painiuraansa jatkava Ivar Wacklin 97 kilon sarjassa. Pronssia saivat Tapion seuratoveri, Haukiputaan Heiton Veikko Järvelä 52:n ja Pietarsaaren Innon Ilmari Timonen 63:n sekä TUK:n Hannu Vihersalo Popinniemen Ponnistuksesta 52 kilon sarjassa. Haukiputaalla menestys lisäsi yleisöä painikisoihin. Väkeä veti myös lopussa pidetyt tanssit. Tunnelmaa tiivisti miesvaltaisen yleisön perinne tulla Alkon kautta paineihin, minkä ansiosta monenlainen ja värikäs herja lensi painimaton reunalla.

klikkaa kuva suuremmaksi


Vaasan Tovereiden Lars Lax voitti 1964 Suomen mestaruuden 52 kilon sarjassa. Hän pääsi edustamaan Suomea Ruotsi-maaotteluun. Vas. Lars Lax Vaasan Toverit, seuratoveri Martti Sihvonen ja Kemin Innon Raimo Taskinen. Lars Laxin kok.

Sarjan 52 kg voittaja Lars Lax oli siirtynyt jo 15-vuotiaana ja 44-kiloisena ottelemaan miehiä vastaan. Hän muisteli miesten olleen suuria ja karvaisia kavereita. Paini oli kovaa. Kuuden minuutin alkupysty, kaksi kertaa kahden minuutin partteripaini ja kahden minuutin loppupysty vaativat kuntoa. Laxin menestys jatkui tulevinakin vuosina. Kovina kilpakumppaneina sarjassa olivat TUL:n mestaruuskisoissa Vuoksenniskan Arto Kyllönen ja Koiton Riennon Kaarlo Nykänen. Laxin yksi oppi-isistä Vaasassa oli 1940-luvun lopun huippupainija Aarne Siik.iv

Vapaan SM-kisoissa 1965 TUK:n painijat jatkoivat hyviä otteitaan. Mestaruuksia ei tullut, mutta mitalit pokkasivat Pentti Koskinen ja Eino Syrjä Hyvinkään Urheilu-Tovereista sekä Pentti Ylinen Seinäjoen Sisusta. TUL:n painijoista mitaleita väänsivät Teuvo Näätänen Kauhavan Vesasta, Pentti Mehto Koiton Riennosta ja Pentti Aho Helsingin Jyrystä. Lajin MM-kisoissa Manchesterissä Suomea edusti kolme Painiliiton miestä. He eivät yltäneet pistesijoille.v

<<< Seitsemän laihaa vuotta | Eero Tapion mitaliputki >>>

Viitteet: