Yhteistoiminta käytännössä
Yhteistoiminta ei sujunut vain paperilla vaan hyvin meni myös käytännössä. Ruotsia vastaan käytävää painimaaottelua varten järjestettiin marraskuussa 1940 valintakilpailut, joihin osallistui kaksi painijaa kummastakin liitosta. Heistä kaksi parasta nimettiin ennen maaottelua pidettävälle harjoitusleirille Ilmajoelle. TUL:n painijoista maaotteluun ja harjoitusleirille ylsivät Popinniemen Ponnistuksen Sulo Hostila, Varkauden Tarmon Veikko Tarvainen, Pietarsaaren Innon Teivo Tamminen, Helsingin Iskun Viljo Lindqvist ja Helsingin Visan Viljo Martelius, joista viimeksi mainittu loukkasi valintakilpailuissa kylkensä ja joutui jättämään leirin ja maaottelut väliin. Ruotsi kukisti Suomen selvästi. Kahdeksasta ottelusta TUL:n painijat voittivat vain yhden, kun Tamminen kykeni 2–1 pistevoittoon.i
Painiliitto ja TUL jakoivat yhteisesti järjestämiensä kilpailujen tuotot ja nielivät mukisematta tappiot. Suomi–Ruotsi painimaaottelua varten pidetty valintakilpailu Helsingin Työväentalolla tuotti voittoa lähes 19 000 markkaa. Liiton osuus oli puolet siitä, mutta varat menivät Ilmajoella pidettyyn painijoiden leiriin. Sen sijaan Tukholman painimaaottelu tuotti tappiota lähes 13 000 markkaa. TUL:n osuus oli siitä jälleen puolet.ii
Kansallisesti merkittävin tapaus oli yhteiset SM-painit. TUL valitsi osallistujansa omien mestaruuskilpailujensa perusteella. Kunkin sarjan viisi parasta oikeutettiin kisoihin, raskaasta sarjasta kuitenkin vain kolme ensimmäistä. Yhteiset SM-painit pidettiin maaliskuussa 1941. Niitä ennen pidettiin yhteistoimintapaineja eli useimmiten kaksi samalla paikkakunnalla toimivaa eri liittojen seuraa järjestivät kilpailut. Niiden perusteella Arvo-Ilmari eli Arvo Leino totesi TUL-lehdessä porvareilla olevan TUL:a parempi kerma mutta TUL:lla porvareita parempi maito.iii Toisin sanoen TUL:n painitaso oli koko maa huomioiden porvareita laajempi mutta kärjeltään hieman tylsempi.
Yhteistoimintahengen mukaisesti vuoden 1941 SM-painien järjestämistä hakivat seurat yhdessä. Hakemuksensa lähettivät Kuopion Voimailijat ja Työväen Urheilijat, Kyrön Voima ja Isonkyrön Voitto, Tampereen Kisaveikot ja Kilpaveljet, Seinäjoen Urheilijat ja Sisu sekä Hallan Visa ja Popinniemen Ponnistus. TUL:n painijaosto esitti mestaruuskisapaikoiksi Kuopiota ja Tamperetta. Järjestelyvastuun saivat kuitenkin Isonkyrön Voitto ja Kyrön Voima sekä Kotkasta Hallan Visa ja Popinniemen Ponnistus. SM-painit osoittivat TUL:n painin laajuutta. Painijoita tuli peräti neljästätoista eri seurasta. Eniten vääntäjiä (6) oli Helsingin Visasta. Neljä painijaa oli saanut mukaan Helsingin Tarmo ja kolme painijaa Pietarsaaren Into. SM-paineissa TUL sai kaksi ja Painiliitto viisi mestaruutta. TUL:sta mestaruuteen ylsivät Viljo Lindqvist ja Teivo Tamminen. TUL:n huippupainissa koettiin aikamoinen sukupolvenvaihdos. Vuoden 1941 omissa mestaruuskisoissa voittoon ylsi vain kaksi vanhaa mestaria.iv
TUL:n ja Painiliiton välillä käytiin kevättalvella 1941 ensimmäiset piiriottelut. Kymenlaakson piirissä Voikkaalla järjestäjinä toimivat Voikkaan Viesti ja Urheilu-Veikot. Vastoin ennakkoarvailuja TUL:n piiri voitti pistein 13–11. TUL:n painijoista kunniapalkinnon parhaana sai Tiutisen Pyrinnön Taisto Lempinen. Lahdessa vastaava ottelu päättyi Painiliiton Lahden piirin voittoon. Sielläkin yleisömenetys oli hyvä, sillä uusi työväentalo oli tupaten täynnä. Laihialla painittiin puolestaan Vaasan Tovereiden ja Vaasan Voima-Veikkojen välinen kaupunkiottelu, jonka Toverit voittivat. Helsingissä Tarmo oli Viipurin Voimailijoita parempi viidellä voitollaan. TUL:n painijat loistivat myös Joutsenossa, kun paikallinen Kataja kukisti läheisen kiistakumppaninsa Kullervon.v
klikkaa kuva suuremmaksi
Kaksi Keski-Suomen kovaa TUL:n painiseuraa Suolahden Urho ja Säynätsalon Riento järjestivät seuraottelun huhtikuussa 1941. Tällä kertaa Riento oli parempi. TUL-lehden valokuvat/Suomen Urheilumuseo.
Kansallisten kilpailujen lisäksi kansainväliset yhteydet pelasivat. SM-painien jälkeen maajoukkueeseen valittiin Tamminen ja Lindqvist. TUL:n ja Painiliiton järjestelytoimikunta valmisteli helmikuussa 1941 painimaaotteluja Saksan ja Tanskan kanssa. Varoja näitä kilpailumatkoja varten haettiin Kustaa A. Vuoren ehdotuksesta verottamalla neljännes kevätkauden yhteistoimintakilpailutuloista. Tällaisia kilpailuja järjestivät samoilla paikkakunnilla toimivat TUL:n ja Painiliiton seurat, kuten esimerkiksi Varkaudessa Tarmo ja Urheilijat, Lapualla Työväen Urheilijat ja Virkiä, Tainionkoskella Tähti ja Urheilijat.vi
Nürnbergiin 23. maaliskuuta 1941 käytävään maaotteluun valintakomitea nimesi TUL:stä Taisto Lempisen, Teivo Tammisen ja Viljo Lindqvistin sekä Painiliitosta Kauko Kiisselin, Kustaa Pihlajamäen, Lauri Koskelan ja Pekka Mellavuon. Heistä loukkaantuneen Lindqvistin kilpailukunto oli epävarma, joten hänen ja myös Mellavuon varamieheksi valittiin Painiliiton Veikko Peräkorpi.vii
Saksaan joukkue lähti Helsingistä 18. maaliskuuta. Suomalaiset maksoivat itse matkansa Berliiniin ja takaisin. Saksa lupasi huolehtia perillä ruoka- ja majoituskuluista. Painijoiden tarvitsemat verryttelypuvut lainattiin. Saksa voitti maaottelun 5–2. TUL:n painijoista kykeni painimaan vain Teivo Tamminen, joka hävisi ottelunsa pistein. Yleisömenestys oli erinomainen. Paikalla oli noin 2 500 innokasta.viii
Into kehittää TUL:n paini Painiliittoa paremmaksi nousi korkealle. TUL palkkasi syksyllä 1940 painineuvojaksi Matti Haajasen, joka perinteiseen tyyliin kiersi seuroissa eri puolilla Suomea. Kevätkierros 1941 kesti kaksi ja puoli kuukautta. Suurimmaksi ongelmaksi Haajanen nosti niin TUL:n kuin myös Painiliiton puolella painijoiden harjoitustauon kesällä. Naapurimaassa Ruotsissa painijat harjoittelivat koko vuoden ilman pitkiä taukoja. Tästä viisastuneena TUL:n painijaosto antoi painijoilleen kehotuksen säilyttää ja jopa hankkia uutta peruskuntoa kesän aikana. Kilpailulupia kesäpaineja varten oli myönnetty lukuisia. Harjoittelu ja osallistuminen kisoihin säilyttäisivät riittävän kunnon, kunnes syksyllä alkaisi varsinainen kilpailukausi.ix
<<< Ensimmäinen yhteistyösopimus | Painia sodasta kärsineiden hyväksi >>>
Viitteet:
i TUL 15.10.1940, 26.11.1940, 3.12.1940.
ii SUa TUL:n ark. PJ:n pk. 10.1.1941. Kilpailujen taloudellinen tuotto jaettiin TUL:n vahvoissa lajeissa painissa ja nyrkkeilyssä tasan. Sen sijaan yleisurheilussa, hiihdossa ja jalkapallossa suhdeluvuksi määriteltiin 5:1. Hentilä 1982, s. 499–500.
iii SUa TUL:n ark. PJ:n pk. 24.1.1941, 5.2.1941; TUL 4.1.1941.
iv SUa TUL:n ark. PJ:n pk. 5.2.1941, 14.2.1941, 17.2.1941, 28.2.1941, 14.3.1941; TUL 18.2.1941, 4.3.1941.
v TUL 8.4.1941, 29.4.1941.
vi TUL 4.3.1941; SUa TUL:n ark. PJ:n pk:n liitteenä järjestelytmk:n pk. 23.1.1941, 6.2.1941, 13.2.1941, 20.2.1941.
vii SUa TUL:n ark. PJ:n pk:n liitteenä painivalintakomitean pk. 3.3.1941; TUL:n PJ:n pk. 14.3.1941.
viii SUa TUL:n ark. PJ:n pk:n liitteenä painivalintakomitean pk. 3.3.1941; TUL 25.3.1941.
ix TUL 17.9.1940, 16.4.1941, 4.6.1941.