|
|
||||||
|
|
|
|
||||
|
|
||||||
|
|
|
|
|
|
||
|
|
||||||
|
::: Saatteeksi TUL:n historiassa paini keskeistä Suomen Työväen Urheiluliiton kilpaurheilutoiminnassa paini oli alusta saakka keskeisin laji kilpailumäärillä mitattuna. Varsin suuri puute on ollut, ettei tästä TUL:n tärkeimmästä lajista ole laadittu aiemmin omaa erillistutkimusta. Seppo Hentilä jätti Suomen työläisurheilun laajassa, kolmiosaisessa historiassaan vähälle kilpaurheilun politiikan ja järjestön hallinnon viedessä valtaosan. Näin on ainakin yksittäisen lajin näkökulmasta. Hentiläkin toteaa, että TUL:n kilpaurheilusaavutukset ansaitsisivat aivan oman erillisen tutkimuksensa.[1] Tämä CD-rom julkaisu TUL:n painista on vasta ensimmäinen vääntö. Tavoitteena on saattaa kansien väliin koko värikäs TUL:n painihistoria nykypäivään saakka. CD-rom julkaisu kattaa vuodet 1919–1938, jolloin TUL toimi itsenäisesti. SVUL:n painijaostolla ja vuodesta 1931 Suomen Painiliitolla ei ollut mitään määräysvaltaa TUL:n kansalliseen eikä edes kansainväliseen toimintaan. Tämä tärkeä jakso TUL:n painihistoriassa on pyritty selvittämään mahdollisimman perusteellisesti. 1920- ja 1930-luvun harvat yhteistyöaloitteet porvarileirin suuntaan käsitellään johdannollisena alkuna, kun tulevaa kirjaversiota varten jatketaan tutkimusta vuodesta 1939, jolloin alkoi TUL:n painin ja Suomen Painiliiton kilpaurheilullinen yhteistyö. Pyrkimys mahdollisimman hyvän painimaajoukkueen kokoamiseen arvokisoihin ja maaotteluihin kohtasi monenlaisia ongelmia. Vuodesta 1939 alkanut ajanjakso on siten aivan oma kokonaisuutensa, josta on hyvä jatkaa tästä julkaisusta eteenpäin. TUL:n painihistorian ensimmäinen osa ei olisi ilmestynyt ilman tarmokasta painimiestä Hannu Kiminkistä. Hannun kanssa on ollut hieno tehdä yhteistyötä. Rakkaus painiin ja sen historiaan on tehnyt yhteydenpidosta helppoa ja rakentavaa. Omaa aikaansa laskematta Hannu johti intensiivisesti Painiliiton historiatoimikunnan ja koko tämän historiaprojektin työtä. Kiitän myös toimikunnan jäseniä Niilo Lehtoa, Tuomo Petrelliä ja Arto Savolaista hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Antoisiksi koin keskustelut ja kaikki ne neuvot, joita sain tähän samaan projektiin kuuluneelta, Suomen Painiliiton varhaisvaiheet perusteellisesti tutkineelta ja värikkäästi kirjoittaneelta FT Olavi Latikalta. Kun kaksi eteläpohjalaissyntyistä historian tutkijaa tapaa ja yhteisenä kiinnostuksen kohteena on paini, keskustelunaiheista ei ole pulaa ja loppu on toivottavasti sellaista painihistoriaa, joka kiinnostaa lukijoita. Oma osuuteni ei ole kuitenkaan täydellinen ja virheetön. Selättäkää tarpeen tullessa ja tivatkaa parannuksia tai täydennyksiä. Kiitän lämpimästi hyvää yhteistyötä Suomen Painiliiton kanssa. Erityisesti haluan kiittää Painiliiton puheenjohtajaa Yrjö Tuokkoa ja pitkäaikaista toiminnanjohtajaa Arto Savolaista, joka syksyllä 2005 ja vielä kesällä 2006 huolehti laajat Painiliiton arkistot Suomen Urheiluarkistoon tutkijoiden ja muiden painista kiinnostuneiden käyttöön. Painiliiton arkistoluettelo on nähtävissä Urheiluarkiston kotisivuilla (www.urheiluarkisto.fi). Tässä työssä käytettiin kuitenkin päälähteenä Suomen Urheiluarkistossa sijaitsevaa TUL:n arkistoa. Keskeisimpänä lähteenä olivat TUL:n painijaoston pöytäkirjat.
Suomen Urheilumuseosäätiö, Helsingin Olympiastadion, lokakuu 2006 Ossi Viita |