Imatran mister-paini
Reino Arponen on poissaPaini- ja järjestömies Reino Arponen kuoli 11.8.2005 Imatralla. Pois nukkuessaan hän oli 79 -vuotias.
Reino Arponen syntyi 29.9.1925 Ruokolahdella. Joten hän olisi tämän vuoden syyskuussa täyttänyt 80 vuotta. Painiuransa Arponen aloitti v. 1932 Imatran Urheilijoissa. Seuran riveissä hän saavutti 50-luvun alkuun mennessä kymmenkunta Etelä-Karjalan piirinmestaruutta. Jääpalloa hän pelasi mestaruussarja tasolla v. 1945-1949 Ylävuoksen Palloseurassa. Oman painiuran jälkeen Arponen toimi ansiokkaasti painituomarina, ollen tuomarina mm. MM- ja EM-kilpailuissa ja maaotteluissa.
Painin saralla imatralainen Arponen tunnettiin parhaiten vahvana taustavaikuttajana ja sovittelevana sekä myös erittäin keskustelutaitoisena järjestöjohtajana. Tainionkosken Tähden painijaoston puheenjohtajana hän toimi vuosina 1956-1967 ja 1977-1979 sekä koko yleisseuran puheenjohtajana 1968-1976. Lisäksi hän toimi piiritasolla ollen TUL:n Saimaan piirin painijaoston puheenjohtaja vuosian 1980-1992.
Herrasmiesmäisen painijohtajan valtakunnallisiin tehtäviin kuului v. 1976-1997 TUK:n painijaoston jäsenyys. TUK:n toiminnan loputtua hän siirtyi Työväen Urheiluliiton painijaoston jäseneksi toimintakaudeksi 1979-1983. TUL:n painijaoston arvostettuna puheenjohtajana Retu toimi kolme 4-vuotiskautta. Puheenjohtajuudet ajoittuvat vuosille 1983-1995. 90-luvun alkuvuosina hän osallistui seuraajajäsenen omaisuudessa myös Suomen Painiliiton johtokunta työskentelyyn. Suomen Olympiayhdistyksen valtuuskunnan jäsenenä Arponen oli vuosina 1983-1991.
Painijohtajan lisäksi Reino Arposelta riitti aikaa myös Imatran kaupungin kunnalliseen päätöksen tekoon. Kaupungin valtuuston jäsenenä hän oli yli 20 vuotta ja merkittävää kaupungin liikuntalautakunnan puheenjohtajan tehtävää hän hoiti v. 1977-1998, ollen tätä ennen yhden vaalikauden lautakunnan rivijäsenenä. Imatran kaupungin hallituksen jäsenenä hän oli 1979-1980. Imatran Työväenyhdistyksen ja sosiaalidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajuuksia hän hoiti useita vuosia. Viime vuosina Arponen toimi aktiivisesti eläkeläisjärjestöissä.
Reino Arposen voimakas järjestötyöpanos huomattiin vuosien saatossa usealla eri taholla. Ansioiden johdosta hänelle on myönnetty suuri määrä merkittäviä ansiomerkkejä ja tunnustuksia.
Aivan viimeisin elinpäiviin saakka Retu seurasi sivusta ja mielenkiinnolla suomalaisen painitoiminnan menestystä ja kehittymistä. Tapasin hänet viimeksi pitkän kaavan mukaan kotonaan Imatralla lokakuussa 2003. Silloin 78 vuotiaan kokemusta omaavan painimiehen huoli ja viesti oli: ”miten saadaan lapset liikkumaan ja opettelemaan monen lajin perustaidot? Olen sitä mieltä, että lasten liian kiihkeä kilpailuttamista tulisi ehdottomasti ohjaajien toimesta toppuutella! Mestaripainijoita ei Suomeen synny, jos nuorena ei opetella monipuolista painitekniikkaa!”
Hannu Kiminkinen