Vankisellistä vallan kahvaan – painija Sulo Hostilan tie

Filosofian maisteri Marjut Lindström on kirjoittanut isänsä, mestaripainija, urheilujohtaja, kansanedustaja, ministeri ja Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtaja Sulo Hostilan (1920-2002) elämänkerran. Kirjassa on lähes 400 sivua, joista 64 kuvallisia.

Pietarissa syntyneestä, yli 30 vuotta yhteiskunnallisena vaikuttajana toimineesta Sulo Hostilasta on
sanottu ”monena mies eläissään”.

Jatkosodan alussa hän toimi lääkintämiehenä Päämajassa Mikkelissä, vuoden 1943 alussa hänet komennettiin rintamalle Maaselän kannakselle. Jalkaväkirykmentti 25:n eli Piikkirykmentin riveissä hän osallistui Karjalan kannaksen viivytystaisteluihin kesällä 1944.

Sulo Hostilan poliittinen toiminta alkoi sodan jälkeen SDP:n valtuustoryhmässä Karhulassa. Eduskuntaan hän nousi varapaikalta vuonna 1956, jossa sosiaalipolitiikkaan painottunut työ, hyvinvointivaltion perustusten muuraaminen, jatkui vuoteen 1975. Väliin mahtui toiminta Rafael Paasion vähemmistöhallituksen, nappulaliigan, puolustusministerinä.

Vuosina 1974 - 1983 Hostila toimi Raha-automaattiyhdistyksen toimitusjohtajana sovittaen käytäntöön sitä sosiaalipoliittista lainsäädäntöä, jota hän itse oli ollut eduskunnassa säätämässä.

Painin suurta merkitystä Hostilan elämässä kuvaa kirjan työnimi: Sulo Hostila Mestaripainija ja – poliitikko. Kirja kertoo laajasti Sulo Hostilan leikekirjaan, Mens sana in corpore sano, perustuen tämän painiurasta, tuon ajan harjoittelusta, otteluista, kilpailumatkoista ja päähenkilön omista tavoitteista. Se kertoo myös vallinneesta urheilupolitiikasta, jonka yleislinjasta poiketen Sulo Hostila edusti yhdessä Kustaa Pihlajamäen kanssa Suomea maaottelussa Ruotsia vastaan vuonna 1940.

Sotavuosien paineista tuli mm. kenttäarmeijan ja Itä-Karjalan mestaruus. Suomen mestaruuden ja lukuisten TUL:n mestaruuksien ohella hän oli luomassa Popinniemen Ponnistuksesta sodan jälkeen TUL:n parasta painiseuraa. Aktiiviuransa jälkeen hän toimi painin päävalmentajana TUL:ssa. Järjestön hajottua hän johti uutta keskusjärjestöä TUK:a osallistuen mm. Suomen olympiakomitean toimintaan. Kun painit, yhteensä 700 ottelua, oli painittu, Sulo Hostila sai Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuren ansioristin, mikä voi olla samaan aikaan vain 12 henkilöllä.

Hostilan elämänkerta on samalla sukutarina, jossa kuvataan myös hänen vanhempiensa vaikeita vaiheita Neuvosto-Venäjällä sisällissodan jaloissa vuosina 1917 -1921.
Kirja vie lukijansa asiantuntijan mukana jännittävälle aikamatkalle Suomen itsenäistymisestä tälle vuosisadalle käsitellen Hostilan elämäntyötä arvostaen, mutta myös historioitsijan kriittisyydellä. Se kertoo myös millaisen hinnan tämä joutui kulissien takana urheilu-urastaan ja työstään maksamaan.

Koska Hostila oli laulumiehiä, kirjassa ”soi” hänen tunteidensa tulkkina musiikki. Runot, perhealbumin valokuvat ja kirjoittajan lapsuusmuistot tuovat mukaan tunnetta ja kaunokirjallista ainesta.

Kirja on myynnissä Akateemisessa Kirjakaupassa.