|
Hyvät ystävät, 4/2007
Avainseuraryhmän kokouksen yhteydessä tutustuimme marraskuussa ruotsalaiseen urheilutoimintaan SLU:n entisen koulutuksen johtajan Pekka Nikulaisen opastuksella. Pekka on nykyään Ruotsin Suunnistusliiton urheilujohtaja. Suurin ero Suomeen verrattuna liittyy hänen mukaansa siihen, että urheilun olemassaoloa ei siellä tarvitse perustella. Yhteiskunnan tukitoimenpiteet kohdistuvat itseisarvoiseen urheiluun. Kansanterveys ja yhteisöllisyys ovat lisäarvoja, jotka syntyvät hyvin hoidetusta urheilutoiminnasta.
Ruotsin urheilutoiminta perustuu uskoon vahvaan urheiluseuratoimintaan. Kehittämistoimenpiteet ovat useimmiten seuralähtöisiä. Yhteys valtakunnallisiin rakenteisiin säilyy muun muassa sen johdosta, että maassa ei ole yhdistyslakia eikä näin myöskään yhdistysrekisteriä. Urheiluseurojen rekisteriä ylläpitää urheilun kattojärjestö Riksidrottsförbundet.
Suomessa muistutetaan urheiluseuratoiminnan merkityksestä muun muassa vaihtoehtona syrjäytymiselle ja kansansairauksille. Nämä eivät kuitenkaan liene sitä arkista perustoimintaa, jossa vapaaehtoiset henkilöt ohjaavat erilaisia harrasteryhmiä vapaa-aikanaan. Ihmiset ovat liittyneet urheiluseuraan nimenomaan harrastamaan jotain urheilulajia. Suurin osa harrastajista ja vetäjistä on tavallisia kansalaisia, jotka tasapainottelevat oman ajankäytön haasteiden edessä. Vastuuhenkilöitä, jotka ottavat talous- ja muun hallintovastuun hoitaakseen, ei ole helppo löytää. Ratkaisua on alettu etsiä päätoimisten seurajohtajien järjestelmästä. Sitä ei voi kuitenkaan synnyttää ilman yhteiskunnallista tukea eli riihikuivaa rahaa. Tässä on haaste kerrassaan.
Osaltani kiitän kaikista yhteistyön vuosista ja kaikesta, mitä olen teidän kanssanne saanut oppia. Vastuu SLU:n päässä siirtyy Rainer Anttilalle ja muille aktivisteille. Menestystä seuratoimintaan!
Kerstin Tessa Ehnholm
HYVÄÄ JOULUA TOIVOTTAA KOKO SLU!
Kansalaisyhteiskunnan tutkimusportaali
Jyväskylän yliopisto julkisti kansalaisyhteiskunnan KANS- tutkimusportaalin internetissä osoitteessa http://kans.jyu.fi/. Tavoitteena on koota alan tutkimusta sekä verkottaa alan toimijoita. Portaali on suunnattu niin tutkijoille, opiskelijoille, järjestöille, medialle, seminaarien järjestäjille, tutkimuksen tarvitsijoille kuin päättäjillekin.
Palvelun ensimmäisessä vaiheessa KANS -portaali toimii ensisijaisesti tietolähteenä, mukaan lukien uutiset ja tapahtumat.KANS -tutkimusportaali tarjoaa muun muassa mahdollisuuden ilmoittautua alan ensimmäiseen tutkijarekisteriin sekä hakea graduntekijöitä ja tutkijoita. KANS –portaali toimii siis valtakunnallisena internetpalveluna niin tutkimuksen tekijöille kuin heitä ja tutkimustietoa etsivillekin.
Verohallinto uudistuu
Verohallitusta ja yhdeksää verovirastoa ollaan yhdistämässä Verohallinto-nimiseksi viranomaiseksi. Valtiovarainministeriön alaisen Verohallinnon virka-alueena olisi koko maa. Tavoitteena on parantaa verotuksen keskus- ja aluehallinnon toimintaa ja ohjattavuutta sekä parantaa verohallinnon palvelukykyä ja luoda edellytyksiä verohallinnolle asetettujen tuloksellisuustavoitteiden saavuttamiselle. Muutokset tapahtuvat lähivuosina.
Yleishyödyllisten yhteisöjen kannalta merkittävin muutos koskee verohallinnon verotustehtävien keskittämistä. Ensimmäisenä askeleena on uusi verohallinnon neuvontapalvelu 1.1.2008 alkaen molemmilla kotimaisilla kielillä. Käytännössä Savo-Karjalan verovirasto hoitaa suomenkielisen palvelun ja Turun verotoimisto ruotsinkielisen palvelun. Ajatuksena on, että 1.1.2009 yleishyödyllisten yhteisöjen veroilmoitukset siirtyvät mahdollisesti ko. verovirastoihin. Tämä edesauttaisi verotuksen yhtenäistämistä.
Seurojen veroilmoitus
Yhdistysten ja säätiöiden uudet veroilmoituslomakkeet ovat ensimmäistä kertaa käytössä annettaessa veroilmoitus vuodelta 2007. Uusi pääverolomake on 6C.
Veroilmoituksen antavat kaikki yhdistykset ja säätiöt (myös yleishyödylliset), jos niillä on verovuonna ollut veronalaista tuloa. Jos yleishyödyllisellä yhteisöllä ei ole veronalaista tuloa eikä muita verotukseen vaikuttavia tietoja, ei veroilmoitusta yleensä tarvitse antaa. Jos yleishyödyllinen yhteisö on kuitenkin saanut esitäytetyt veroilmoituslomakkeet tai erillisen kehotuksen veroilmoituksen antamiseksi, tulee veroilmoitus tässä tilanteessa antaa.
Verohallinnon antama Veroilmoituksen 6C täyttöohje (www.vero.fi/julkaisut) sisältää hyvät ohjeet lomakkeen täyttämiseksi. On huomattava, että yleishyödyllinen yhteisö, jolla ei ole veronalaista elinkeinotuloa, täyttää lomakkeesta osittain eri kohdat kuin yhteisö, jolla on veronalaista elinkeinotuloa.
Lomakkeen etusivulla on tärkeätä täyttää yleishyödyllisyyttä koskeva kohta (rasti ruutuun) ja yhdistyksen jäsenmäärä eriteltynä henkilö- ja yhteisöjäseniin. Etusivulla ilmoitetaan myös yhdistyksen hallintoon kuuluville maksetut suoritukset. Hallintoon kuuluvilla tarkoitetaan hallituksen jäseniä, toimitusjohtajaa, toiminnanjohtajaa, rahastonhoitajaa sekä asiamiestä. Jos ko. henkilöille suoritetuista maksuista on annettu vuosi-ilmoitus, merkitään ainoastaan tehtävä, henkilötiedot ja rasti ao. ruutuun. Muusta suorituksesta ilmoitetaan myös euromäärä.
Lomakkeen toisella sivulla ilmoitetaan toiminnan tuotot ja kulut kirjanpidon mukaisina sekä taseen tiedot lyhennetyn tasekaavan mukaisesti. Jos varsinaisen toiminnan tuotot ylittävät 8500 euroa, on ne eriteltävä lomakkeen kolmannella sivulla kohdassa A palveluiden myyntituottoihin ja tavaroiden myyntituottoihin sekä myynnin kohderyhmä. Tämä ei tarkoita, että tulo olisi verotettavaa tuloa. Varsinaisen toiminnan tulot ovat pääsääntöisesti verovapaita.
Varainhankinnasta ilmoitetaan erikseen TVL 23.3 §:n mukainen yleishyödylliselle yhteisölle verovapaa varainhankinta ja muu varainhankinta. Muu varainhankinta jakaantuu tavara- ja palvelumyyntiin, jäsenmaksuihin ja muuhun varainhankintaan. Mikäli tavara- ja palvelumyynti ylittää 8500 euroa, on ne eriteltävä lomakkeen kolmannella sivulla kohdassa B harjoitetun toiminnan perusteella sen mukaan onko myynti kohdistunut jäsenille vai muille. Jos tavara- ja palvelumyynti sisältää veronalaista elinkeinotoimintaa, eritellään se lomakkeen kolmannella sivulla kohdassa V.
Jotta varsinaisen toiminnan tuotot ja varainhankinnan tuotot varsinkin verottoman ja verollisen toiminnan osalta voidaan riittävästi eritellä veroilmoituslomakkeella, on kirjanpidon tilikartan ja kirjausohjeiden oltava näitä vaatimuksia vastaavat.
Lomakkeen takasivulla kerrotaan onko tilintarkastus suoritettu ennen veroilmoituksen antamista vai ei. Jos tilintarkastus on suoritettu ja tilintarkastuskertomus ei sisällä laissa tarkoitettuja kielteisiä lausuntoja, muistutuksia tai lisätietoja, ei tilintarkastuskertomusta tarvitse lähettää. Jos tilintarkastusta ei ole suoritettu, toimitetaan tilintarkastuskertomus verovirastoon kuukauden kuluessa tilintarkastuksen pitämisestä.
Veroilmoituksen allekirjoittaa sellainen henkilö, jolla on yhdistys- tai säätiörekisteriin merkitty nimenkirjoitusoikeus.
Matkakustannusten korvausmäärät 2008
Verohallitus antaa vuosittain päätöksen verosta vapaaksi katsottavista matkakustannusten korvausten perusteista ja määristä. Vuonna 2008 ovat matkakustannusten korvaukset seuraavat:
Kokopäiväraha (matkan kesto yli 10 tuntia) 32,00 €
Osapäiväraha (matkan kesto yli 6 tuntia) 14,00 €
Kilometrikorvaus 44 snt/km
- lisämatkustaja 2 snt/km
- käyttöetu auto 12 snt/km
- verovapaata päivärahaa alennetaan 50 %:lla, mikäli yli 10 tunnin matkan aikana on saanut kaksi ilmaista ateriaa tai yli 6 tunnin matkan aikana yhden ilmaisen aterian
- laivaseminaareista sekä kokous- ja koulutusristeilyistä päiväraha maksetaan kotimaan matkojen säännösten ja euromäärien mukaisesti (valtion matkustussäännön mukainen ohje)
Ateriakorvaus 8,00 €
Yömatkaraha 10,00 €
Monet urheilujärjestöt noudattavat valtion matkustusohjesääntöä. Siinä matkan kestoajat ovat kokopäivärahan osalta yli 12 tuntia ja osapäivärahan osalta yli 8 tuntia. Lisäksi SLU:lla on ollut käytössä Verohallituksen hyväksymää kilometrikorvauksen senttimäärää alhaisempi korvaus. Vuoden 2008 korvaus on 42 snt/km.
Matkalaskun liitteeksi aina alkuperäiset kulutositteet !
Luontoisetujen verotusarvot 2008
Autoedun osalta verotusarvot ovat 2008 seuraavat.
Vapaa autoetu
a) Ikäryhmä A (vuosina 2006 - 2008 käyttöönotetut autot)
Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 270 eurolla tai 18 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,4 % auton uushankintahinnasta lisättynä 105 eurolla tai 7 sentillä kilometriltä.
b) Ikäryhmä B (vuosina 2003 - 2005 käyttöönotetut autot)
Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 285 eurolla tai 19 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1,2 % auton uushankintahinnasta lisättynä 120 eurolla tai 8 sentillä kilometriltä.
c) Ikäryhmä C, (ennen vuotta 2003 käyttöönotetut autot)
Vapaa autoetu: Edun arvo kuukaudessa on 1 % auton uushankintahinnasta lisättynä 300 eurolla tai 20 sentillä kilometriltä.
Auton käyttöetu: Edun arvo kuukaudessa on 1 % auton uushankintahinnasta lisättynä 135 eurolla tai 9 sentillä kilometriltä.
Auton uushankintahinta on automallin yleinen suositushinta vähennettynä 3400 eurolla
Autoetuajoa voi olla 18 000 kilometriä vuodessa eli 1500 kilometriä kuukaudessa. Mikäli autoetuajoa tulee selvästi vähemmän kuin 1500 kilometriä kuukaudessa, kannattaa pitää ajopäiväkirjaa. Tällöin autoedun arvon laskennassa käytetään kilometrikohtaista senttimäärää.
Puhelinetu
Työnantajan kustantama
- kotipuhelin 20 €/kk
- matka-/autopuhelin 20 €/kk
Ateriaetu
Aterian kustannus työnantajalle enintään 8,70 €
Ateriaedun arvo (sopimusruokailu) 5,20 €/ateria
Lounassetelin verotusarvo 75 % setelin arvosta (väh. 5,20 €)
Sosiaalivakuutusmaksut 2008
Vuodesta 2008 alkaen jokainen työntekijä saa vuosittain eläkevakuutusyhtiöltään eläkeotteensa. Otteen on tarkoitus herättää työntekijöissä kiinnostusta ja tietoisuutta omasta eläketurvastaan. Tulevan vuoden aikana moni kyselee myös liikunta- ja urheiluseuroissa: Miten minun eläketurvani on hoidettu?
Seurojen on siis syytä tarkistaa työsuhteisten työntekijöiden eläkeasioiden hoito. Sopimusasiakkaana asiat hoituvat kätevästi ja eläkevakuutusyhtiöt antavat asiakashyvityksiä sopimusasiakkailleen. Eläkeasioissa työnantajat luokitellaan sopimustyönantajiin sekä tilapäistyönantajiin. Tilapäisen työnantajan kuuden kuukauden aikana maksamat palkat alittavat 6 744 euroa (2008) ja sillä ei ole jatkuvasti työntekijää. Tilapäiset työnantajatkin hoitavat asiat kätevästi sähköisesti. Viimeisessä kappaleessa on muutamia esimerkkejä.
|
Työnantaja |
Työntekijä |
| Sotumaksu |
2,771 % |
|
| Sava |
|
1,97 % |
Sotumaksua ei peritä osassa Lapin kunnista ja eräissä saaristokunnissa. Kokeiluun mukaan lähtö edellyttää aloittamisilmoitusta. Kunta työnantajana ei pääse kokeiluun, mutta seuratyönantaja on kokeilussa mukana, joskin asia on laissa ja sen perusteluaineistossa huonosti ilmaistu.
Kokeilualueeseen kuuluvat Enontekiö, Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Salla, Savukoski, Sodankylä, Utsjoki ja Ylitornio sekä Hailuoto. Lisäksi kokeilualueeseen kuuluvat Houtskari, Iniö, Korppoo, Nauvo ja Velkua.
Vastaava etu koskee Kainuun hallintokokeilualuetta: Kajaani, Kuhmo, Hyrynsalmi, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vuolijoki. Kokeilussa on mukana myös Vaala.
Vuoden 2007 alusta kokeilu laajeni Lieksaan, Nurmekseen, Ilomantsiin, Juukaan, Rautavaaraan ja Valtimolle.
| Työttömyysvakuutusmaksu |
Työnantaja |
Työntekijä |
| - palkkasumma 840 940 € saakka | 0,75 % | 0,67 % |
| - palkkasumman 849 940 € ylittävältä osalta | 2,95 % | 0,67 % |
| Ryhmähenkivakuutus | 0,08 % |
| Tapaturmavakuutus | työn riskin mukaan |
Työeläkemaksu palkasta alle 50 työntekijän työnantajalla on keskimäärin yhteensä 21,4 %, siitä alle 53 vuotiaan työntekijän maksuosuus on 4,1 % ja 53 vuotta täyttäneen maksuosuus on 5,2 %.
Eläkevakuuttamisen alaraja on 47,08 euroa/kk (2008). Jos palkka jää alle rajan, eläkevakuuttamisvelvollisuutta ei ole.
Ei sotu-maksua: työ- ja käyttökorvaukset, urheilijan palkkiot, erotuomaripalkkiot
Työnantajan henkilövakuutukset – sähköiset palvelut
Vuoden vaihtuessa työnantajamaksut muuttuvat hieman. Muuttuneet maksut on käsitelty edellä. Tässä yhteydessä on hyvä muistuttaa monista työnantajaa helpottavista sähköisistä palveluista. Verohallinto kehittää sähköisiä palvelujaan jatkuvasti. Katso tunnisteen avulla asiat on helppo hoitaa. Pienille työnantajille suunnattu www.palkka.fi auttaa ohjatusti työnantajamaksujen hoidossa.
Vakuutusyhtiöt ovat myös kehittäneet omia palvelujaan. Esimerkiksi Pohjola tarjoaa e-palveluja yrityksille (seurakin on tässä yritykseen rinnasteinen työnantaja)
http://www.pohjola.fi/YRY/VakuutusSegmentit/Yritykset/Henkilovakuuttaminen/default.htm Vastaavat vakuutuspalvelut löytyvät esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö Ilmariselta
http://www.ilmarinen.fi/Production/fi/oma_etusivu/index.jsp
Katso-tunniste
Katso-tunniste on maksuton sähköinen käyttäjätunniste, jonka avulla voi viranomaisissa asioida sähköisesti. Verohallinnon palveluissa Katso-tunnistetta voit käyttää:
• kuukausi-ilmoittamiseen
• vuosi-ilmoittamiseen
• tuloveroilmoittamiseen
• palkanlaskentaan ja työnantajavelvoitteiden hoitamiseen (Palkka.fi)
Katso-tunnisteen avulla voit valtuuttaa esimerkiksi työntekijän tai tilitoimiston toimimaan seuran puolesta. Katso-tunnistetta voi käyttää myös muiden viranomaisten (esim. Kela ja Tulli) tarjoamissa palveluissa.
Katso-tunnisteen voi hakea yhteisö, joka on merkitty kauppa- tai yhdistysrekisteriin. Rekisteristä tulee ilmetä tunnisteen käyttäjän oikeus toimia yhdistyksen puolesta (nimenkirjoitusoikeus). Hakemuksen voi tehdä www.yritys.tunnistus.fi. Hakemisen yhteydessä käyttäjä voi varmentaa henkilöllisyytensä esim. henkilökohtaisilla verkkopankkitunnisteilla. Käyttäjä saa ilmoituksen sähköpostitse, kun tunniste on aktivoitu ja valmiina käytettäväksi.
Katso-tunnisteen käyttö on luotettavaa ja helppoa. Tunniste koostuu käyttäjätunnuksesta, salasanasta ja kertakäyttösalasanasta. Katso-tunnisteella kirjauduttaessa saadaan luotettavasti selville tunnisteen omistaja ja hänen toimivaltansa.
|
|
|
|
