Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton

PAINISÄÄNNÖT

Hyväksytty joulukuussa 1913

Sisällysluettelo

ENSIMÄINEN OSASTO.

Suomen amatööripainimestaruuskilpailujen ohjesäännöt.

§ 1.

Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton vuosittain Kreikkalais-Roomalaisessa eli Uus-Ranskalaisessa painissa järjestämien Suomen amatööripainimestaruuskilpailujen tarkotuksena on herättää ja kasvattaa harrastusta painiin sekä kehittää painitaitoa maassamme.

§ 2.

Kilpailut pidetään vuosittain maaliskuun ensimäisenä lauantaina ja sunnuntaina. Niiden järjestämisoikeuden voivat saada S. V. & U.-liiton piirikunnat ja se1laiset yksityiset seurat, joissa säännöl1isesti harjoitetaan painia.

§ 3.

Anomukset piirin johtokunnan lausuntoineen mestaruuskilpailujen toimeenpanon saamiseksi ovat ennen lokak. 20 p. lähetettävät Paini- ja- ostohallinnolle käsiteltäviksi. Lopullisesti päätetään kilpailuluvasta S. V. & U.-liiton Keskushallinnon syyskokouksessa.

§ 4.

Kutsumus Suomen painimestaruuskilpailuihin on julkaistava maan urheilulehdissä kaksi kuukautta ennen kilpailuja sekä samalla liitettävä useita kappaleita kilpailukutsuja kaikille piirikunnille.

§ 5.

Piirikuntien velvollisuus on vähintäin neljä (4) viikkoa ennen Suomen mestaruuskilpailuja itse pitää tai puuhata painiseurojen avulla edustajien valitsemista varten karsintapainikilpailut, jotka samalla ovat piirin mestaruuskilpailut.

Suomen mestaruuskilpailuissa saa samassa sarjassa kutakin piiriä edustaa korkeintaan kaksi (2) piirin etevintä painijaa; kuitenkin ovat sitäpaitsi näiden 2 lisäksi edellisen vuoden Suomen mestarit itseoikeutettuja osanottajia tarvitsematta ottaa osaa piirien mestaruuskilpailuihin.

§ 6.

Ilmoitusaika päättyy kymmenen (10) päivää ennen kilpailuja. Ilmotuksen tulee tapahtua kirjeellisesti piirien johtokuntien välityksellä. Ilmoitusmaksu on kaksi (2) mk. kultakin kilpailijalta ja suorittaa sen ilmotettaessa asianomai- nen piiri; edustajiensa matkakustannuksista päättää myös piiri.

L i s ä y s. Ilmottaessaan painijansa kilpailuihin tulee piirien samalla ilmottaa etujenvalvojansa nimi.

§ 7.

Kilpailuihin saavat ottaa osaa vain Suomen V.- & U.-liittoon kuuluvien seurojen kansalaisoikeuksia nauttivat vähintäin 16-vuotiaat amattöörijäsenet.

§ 8.

Kilpailuja järjestävien seurojen tai piirien tulee huolehtia kilpailijoitten vastaanottamisesta sekä vapaasta majottamisesta ja kilpailujen kunnollisesta järjestämisestä.

§ 9.

Kilpailuja pidettäköön kilpailijoiden lukuisuuden vuoksi toistaiseksi kahdella eri paikkakunnalla siten, että

1) I ja IV painoluokka kilpailevat samalla paikkakunnalla, ja jos mahdollista kahdella eri matolla ;

2) II, III ja V samoin jollakin toisella paikkakunnalla, mahdollisesti kahdella matolla ;

3) tai paremmin kukin sarja eri paikkakunnilla.

§ 10.

Sarjansa voittaja julistetaan kilpailuvuoden Suomen amatööripainimestariksi, ja hän saa S. V. & U. liiton mestaruusmitalin sekä kunniakirjan tai mieluimmin laakeriseppeleen, sekä järjestävän seuran ensimäisen palkinnon. Sitäpaitsi on kilpailut järjestävä seura tai piiri oikeutettu jakamaan kussakin sarjassa kolme ylimääräistä palkintoa etevimmille kilpailijoille.

§ 11.

S. V. & U. liiton amatöörisäännöt painissa.

Amatööri on jokainen urheilua harrastava henkilö, joka:

a) ei kilpaile rahapalkinnosta eikä muusta korvauksesta;

b) ei maksua vastaan eikä aineellisia etuja voittaakseen anna opetusta voimistelussa tai urheilussa lukuunottamatta ohjaavaa opetusta kouluissa tai yhdistyksissä;

c) ei kilpaile ammattimiehen kanssa; tähän ei lueta näytöksiä, jos tähän Paini-jaostohallinnolta on hankittu lupa;

d) ei palkintotuomarina tai muuna toimitsijana avusta amatöörien ja ammattiurheilijan eikä myöskään ammattiurheilijain välisiä kilpailuja ;

e) ei myy, panttaa tai muulla tavalla muuta palkintojaan rahaksi.

Menetettyä amatööriarvoa ei saa takaisin, paitsi silloin kuin syyllinen on rikkonut sääntöjä joko tietämättään tai ymmärtämättömyydestään, josta Toimitusvaliokunta päättäköön ja alistakoon kysymyksen lausuntoineen yleisen kokouksen ratkaistavaksi.

Tämä amatöörioikeuden takaisinsaanti tapahtuu vain siinä tapauksessa, että painija yhteen vuoteen todistettavasti ei ole sitä uusinut. Kuitenkaan ei kukaan voi saada amatööriarvoaan takaisin kuin vain kerran.

M u i s t u t u s. Tämä tapahtukoon, kun painijalla on erittäin ansiokkaita, huomioonotettavia syitä.

Toimitusvaliokunnan on julistettava, Painijaostohallinnon lausunnon mukaan, amatööri ammattiurheilijaksi siitä hetkestä (päivästä), milloin määräysten rikkominen tapahtui.

Amatöörillä on oikeus vastaanottaa omalta tai kutsuvalta yhdistykseltä elanto- ja matkakustannukset ynnä päivärahat kilpailujen aiheuttamien menojensa korvaukseksi.

 

TOINEN OSASTO.

Painikilpailu-järjestyssäännöt.

§ 12.

Kilpailijat jaetaan painonsa mukaan viiteen (5) eri painoluokkaan eli painisarjaan, joiden nimitykset ja painorajat ovat :

§ 13.

Osanottajien nimihuudon jälkeen toimitetaan punnitseminen.

Punnitseminen toimitetaan sarjottain vain kerran, ja tapahtuu se noin kaksi (2) tuntia ennen kilpailuja; punnittaissa tulee kilpailijoiden olla alastomina. Taulukkoihin on painijain tarkka paino merkittävä. Punnituksessa tulee kaikkien kilpailijoiden olla saapuvilla; jos näin ei ole asianlaita, tulee poissaolevien puolesta asianomaisten etujen valvojan esittää täysin pätevä poissaolon syy.

§ 14.

Kilpailijan osanottoilmotuksesta huolimatta määrää lopullisesti vaaka, mihin sarjaan painija kuuluu. Kukin painija painii vain siinä sarjassa, mihin punnittaessa painonsa hänet oikeuttaa.

§ 15.

Painipuvun tulee olla siisti, eheä ja hihaton sekä ulottua olkapäistä ainakin reiden puoliväliin. Sen alla tulee olla uimahousut tai sen päällä tiivis painivyö. Painipuvussa ei saa olla kovia metalliesineitä, solkia, säppineuloja, sukanpitimiä eikä sormissa sormuksia. Kenkiä, joissa on hakaset tai kovat korot, ei myöskään saa käyttää.
Pitkä tukka ja parta ovat myös haitaksi.

§ 16.

Painimaton tulee joka suunnalle olla vähintäin 5 metriä pitkä, tarpeeksi paksu ja pehmeä ynnä tasainen ja puhdas. Sen päällyskankaan tulee olla puhdas, tiivis ja pehmeä. Erikoisille korokkeille valmistetun painilavan tulee olla joka suunnalle ainakin metriä laajempi kuin matto, ja on tämä lisäalue verhottava toisenvärisellä kankaalla.

§ 17.

Ensimäset parit ja painijärjestys määrätään arvalla heti punnitsemisen jälkeen. Kukin kilpailija vetäköön itse arpansa. Painiparien järjestäjän tulee seurata arpomisesta johtuvaa järjestystä kilpailujen loppuun saakka; siita seuraava esimerkki:

Painoluokassa on 9 osanottajaa, arpomisen mukaan painivat:

A. Ensim. otteluerässä: 1-2, 3-4, 5-6, 7-8

B. Tois. otteluerässä: 9-1, 2-3, 4-5, 6-7, 8-9

C. Kolm. otteluerässä: 1-3.

Yhteensä kaksi koko häviötä (43 § mukaan) saaneet joutuvat nyt kilpailuista pois ja muut jatkavat arpomisjärjestystä noudattaen edelleen.

Kuitenkin on saman piirin ja seuran jäsenien yhteenottoa vältettävä mahdollisimman kauan.

Painiparien järjestäjän tulee pitää tarkkaa ja selvää pöytäkirjaa.

§ 18.

Asianomaisen palkintotuomarin tulee ennen painiottelun alkua tarkastaa, että kilpailijoilla: kynnet ovat lyhyet ja tylsiksi hiotut, kädet hartsaamattomat, iho on terve ja puhdas voiteista ja rasvoista.

§ 19.

Jokaisen kilpailijan tulee noudattaa sääntöjä ja palkintotuomarien määräyksiä erottamisen uhalla.

§ 20.

Palkintotuomareita, joiden on oltava päteviä asiantuntijoita, tulee olla kolme, mieluimmin viisi, eri piirien tai seurojen edustajaa, joista Paini-jaostohallinnon edustaja on kilpailujen ylituomari. Hän määrää sääntöjen tulkitsemisen ja ratkaisee asiat, joista ei säännöissä mainita. Hänen päätöksistään voi vedota Paini-jaostohallintoon.

Tuntia ennen kilpailuja on palkintotuomareilla kokous.

Avustamassa palkintotuomareita, jos mahdollista, ovat: painiparien järjestäjä ja hänen kirjurinsa, palkintotuomarien kirjuri, lääkäri ja esittäjä eli n. s. kuuluttaja, joilla on äänestysoikeuksetta puhevalta.

Kunkin piirin tai seuran painijain mukana tullut valtuutettu etujenvalvoja on, ellei häntä syystä tai toisesta hyväksytä palkintotuomariksi, oikeutettu sopivalta, varatulta paikalta seuraamaan kilpailujen kulkua.

§ 21.

Palkintotuomarin tulee kaiken aikaa huolellisesti ja tarkkaan seurata jokaista ottelua.

Painin kestäessä älköön palkintotuomari aiheetta menkö matolle ja koskeko painijoihin ilman merkin antoa. Vaarallisia otteita tehtäessä on hänen velvollisuutensa heti merkinannollaan keskeyttää ottelu ja toisten tuomarien hyväksyessä antaa syylliselle julkinen varotus.

Palkintotuomari älköön painin kestäessä millään tavalla neuvoko tai auttako kilpailijaa.

§ 22.

Palkintotuomarit saavat seuraavissa tapauksissa keskeyttää tai lopettaa painin:

1) kun toinen kilpailijoista on voitettu ;

2) painiajan päätyttyä; ei kuitenkaan silloin, kun todellista otetta juuri suoritetaan;

3) jommankumman tehdessä vaarallista otetta tai onnettomuuden sattuessa ;

4) kun kilpailijoiden on hikoilemisen tähden pyyhittävä itsensä kuiviksi; (kilpailijat ovat poikkeuksetta väliaikana velvolliset pyyhkimään huolellisesti ihonsa puhtaaksi ja kuivaksi hiestä).

5) matolta pois joutuneitten palauttamiseksi maton keskelle sekä

6) varotusta annettaessa.

§ 23.

Häviötä älköön hyväksyttäkö, jos vain yksi palkintotuomari on sen huomannut, toisen väittäessä vastaista, vaan jatkettakoon painia.

§ 24.

Kilpailijoille on edeltäpäin ilmoitettava tarkalleen, milloin kukin sarja painii.

 

KOLMAS OSASTO.

Painiottelusäännöt.

§ 25.

Painiessaan ovat kilpailijat kielletyt tekemästä minkäänlaisia muistutuksia tai huomautuksia liikkein ja sanoin. Jos he toisin menettelevät, niin saavat he varotuksen.

Olkoon painijalla kuitenkin oikeus huomauttaa ottelussa juuri hänelle tehdyistä vaarallisista, kielletyistä otteista, joita palkintotuomarit eivät huomaa. Hänellä on lisäksi oikeus painin jälkeen laveammin esittää asia palkintotuomareille tai jättää kirjallinen selitys eli vastalause.

§ 26.

Vastalauseet kilpailijaa tai hänen kilpailuihin osanotto-oikeuttaan vastaan ovat ennen kilpailun alkua kirjallisesti esitettävät palkintotuomarikunnan puheenjohtajalle ja on sen ohessa jätettävä 5 mk., jotka annetaan takaisin, jos vastalause hyväksytään, vaan muussa tapauksessa lankee maksu toimitusvaliokunnalle.

Kilpailujen aikana tehdyt ja niihin kohdistetut vastalauseet ovat kirjallisesti viivytyksettä jätettävät asianomaisen etujenvalvojan välityksellä, tai, ellei sellaista ole, suorastaan palkintotuomarien puheenjohtajalle, samalla myötäliittäen 10 mk., jonka kanssa menetellään, kuten edellä, on sanottu.

Vastalauseet ovat kiireimmiten heti käsiteltävät.

Palkintotuomarien päätöksestä voidaan vedota Paini-jaostohallintoon.

§ 27.

Ennen ottelun alkua asettuvat vastustajat kumpikin painimaton vastakkaisille kulmil1e. Heti palkintotuomarin annettua merkin, astuvat painijat toisiaan vastaan ja tunnustaakseen kaikin puolin rehellisesti ja sääntöjen mukaan painivansa kattelevat toisiansa, astuvat toistensa ohi ja tekevät täyskäännöksen sekä astuttuaan painialkuasentoon (en garde) alkavat ottelun.

Myöskin ottelun päätyttyä kattelevat kilpailijat sovun merkiksi toisiaan.

Kellon soitolla tai muulla merkillä alotetaan, keskeytetään ja lopetetaan ottelu.

Kunkin ottelun loputtua on tuloksesta palkintotuomarien päätös aina heti, painijain vielä matol1a ollessa julistettava. Sitten vasta kilpailijat sovun merkiksi kätel1en päättävät ottelun.

§ 28.

Painiessa on luval1ista tehdä, otteita päästä aina lanteisiin asti ynnä käsivarsista.

Kasvoihin silmäkuoppien yläreunasta leuan alareunaan ei saa koskea eikä, myöskään saa tarttua kasiin (tehdä otteita) ranteitten alapuolel1e, puhumattakaan jaloista.

Kuitenkin on, kun hyökkääjällä, on etupuolinen vyö-ote (ceinture de devant) tai kun vastustaja on sillassa (le pont), vastustajalla oikeus työntää hyökkääjää leuasta ( ei kuitenkaan iskun tapaisesti) päästäkseen irti. Jos painija rikkoo 28 pykälässä mainittuja määräyksiä vastaan, keskeytettäköön ottelu ja annettakoon palkintotuomari-lautakunnan yhteisen harkinnan mukaan syylliselle julkinen varoitus.

§ 29.

Painissa ovat seuraavat otteet vaarallisia, raakoja tai muuten luonnottomia ja siksi kiellettyjä ja aina varoituksen alaisia:

1) tarttuminen kasvoihin, kurkkuun, korviin (korvien hierustaminen, rutistaminen ), hiuksiin y .m., kynsiminen, nipisteleminen j.n.e.;

2) sillii tavoin suoritetut otteet, että ne (esim. käsivarsin) ehkäisevät hengitystä

3) si1lassa olevan vastustajan pään nostaminen ylös pudottaakseen tai lyödäkseen sen kovasti mattoon;

4) luonnottomiin asentoihin vääntäminen ja kiertäminen vastustajan käsivarsia, käsiä ja yksityisiä sormia;

5) koukkujalka, varpaille astuminen, jaloilla tehdyt otteet ja asettuminen vastustajan jaloille hänen matolla polvillaan ollessa;

6) päällä puskeminen, kyynärpäillä painaminen vastustajan niskaa, selkää, kylkiä, rintaa tai vatsaa;

7) lyönnit ja sysäykset sekä kaikki hosumalla tehdyt otteet, jotka ovat lyönnin kaltaisia;

8) kovasti kiinnipitäminen ja vääntäminen vatsan ympäri ja painaminen toista vatsaan sekä yksinomaan kasivarsista kiinnipitäminen ja puristaminen;

9) vastakkaista- eli ristivyö-otetta (ceinture de rebours) tehdessä on laskeuduttava polvilleen ja varottava, ettei vastustajan pää putoamalla koske mattoa, vaan laskettava vastustaja hiljaa ja varovasti tai hartiat ensin matolle;

10) pystypainissa hyökkääjän heittäessä niska-, olkavarsi- ja olkavääntöliikkeitä, tulee hänen itsensä seurata heittoa vastustajan kanssa mattoon;

11) kokonelsonia tehdessä on hyökkääjän tämä liike suoritettava sivulta, vaikka ote olisikin tehty hänen ollessa vastustajansa päällä.

12) matosta tai vastustajan vaatteista kiinniottaminen;

13) lopuksi yleensä kaikki muutkin tässä ei luetellut vaaralliset ja kipua tuottavat otteet, kuten kravatti, pään ja käsivarsien vaantö (varsinkin molemmin kasin kyynärvarsista ja ranteista), amerikkalaiset painiliikkeet, jaappanilainen Dshiu-Dshitsu y. m. sellaiset.

§ 30.

29 §:ssä kohdissa 1, 2, 3, 4, 8, 9, 10, 11 ja 13 mainittujen määräyksien rikkomisesta saa kilpailija ankarimman varoituksen, jos taasen vastustajalle on sattunut jokin ruumiillinen vamma, eroitetaan hyökkääjä heti pois kilpailusta.

§ 31.

Palkintotuomari on velvollinen asianhaarain vaatiessa keskeyttämään painin ja on painijan heti merkin saatuaan varotuksen uhalla hellitettävä otteensa. Jokainen varotus on merkittävä pöytäkirjaan samoin kuin aika, milloin se annettiin sekä syy.

§ 32.

Ottelu samojen painijoiden välillä Suomen painimestaruudesta kestää 40 minuuttia, aina 20 minuutin erissä siten, että 20 minuutin jälkeen on yhden ainoan minuutin väliaika. 5Ellei tällä 40 min. ajalla saavuteta tulosta, katsotaan paini ratkaisemattomaksi, joka on = 1/2 häviötä kummallekin. Jos otteluerän lopulla hyökkääjällä on todellinen ote, niin älköön painia keskeytettäkö, ennenkuin ratkaiseva muutos asennoissa tapahtuu.

S. V.- & U.-liittoon kuuluvien seurojen pitämissä kilpailuissa voidaan 20 + 20 min. aika, ajan vähyyden ja kilpailijoitten paljouden takia supistaa joko kaikissa 5 luokassa tai vain kolmessa ensimäisessä luokassa 20 + 10 min. tai äärimmäisessä tapauksessa 20 + 5 min.

Tehty päätös painiajan pituudesta on ennen kilpailujen alkua painijoille ilmoitettava.

§ 33.

Jo ennen toista ottelu-erää, jos paini ei ole vilkasta ja todellista, voivat palkintotuomarit käskeä kilpailijat vuorotellen aina kahden minuutin ajaksi pystypainista alas matolle (parterriin), ja päinvastoin, jos on tarvis. Matolle alas käskettäessä menee painijoista ensiksi alle se, joka yksinomaan puolustautuu, toisella kertaa hyökkääjä.

§ 34.

Voittajaksi tunnustetaan se, joka luvallisella otteella saa selvään näkyvästi vastustajansa molemmat hartiat yhtaikaa painimattoon, jolloin häviävän yläruumis ainakin lanteita myöten on painimatolla.

N. s. rullaus, kieriäminen hartialta toiselle, ja takaisin on myös häviö, koska molemmat hartiat ovat olleet matossa (siis siltaa ei ole ollut).

Jos vastustaja vapaaehtoisesti menee harteilleen (muunlainen voiton luovuttaminen ei tule kysymykseen), niin saa toinen siinä tapauksessa voiton. Jos painimatta luovuttaa voiton toiselle, niin katsotaan kilpailija eronneeksi.

§ 35.

Kiellettyä otetta käyttäen saatu voitto julistetaan mitättömäksi, ja syylliselle annetaan ankara varotus.

§ 36.

Jos toinen painija todistettavasti vahingossa, luvallista otetta tehdessä, loukkaantuu, niin että hän tilapäisesti tulee kykenemättömäksi jatkamaan, saa hän häviön, ellei hän sarjansa otteluerän aikana voi jatkaa painikilpailuja.

§ 37.

Jos jompikumpi painija on joutunut ulkopuolelle painimattoa, niin on paini heti keskeytettävä, siirryttävä keskelle mattoa, palkintotuomarin annettua merkin. Siirtyessä ei vastustajasta saa tehdä otteita. Keskelle siirryttäessä tulee sen mennä a1le, joka ennen keskeytystä oli a1la. Allaoleva ei siirtyessään keske1le nousta ylös, ennenkuin toinen on häntä kädellään koskettanut. Kuitenkin olkoon sallittu suorittaa ote, joka on tehty maton reuna1la, ja painijat tällöin joutuneet ulos matolta, jos hyökkääjä kantaa vastustajan matolle. Uutta otetta maton ulkopuolella ei saa kuitenkaan tehdä.

Jos hyökkääjällä maton reuna1la on vastustaja sillassa, saa hän, viedäkseen hänet keske1le mattoa, nostaa tämän ylös, kuitenkaan sitten pudottamatta häntä niin lujasti mattoon, että tämä tuottaa kipua vastustajalle.

§ 38.

Painija, joka kilpailussa selvään tavalla tai toisella alituisesti pakoilee kuluttaakseen ottelu-aikaa tahi pyrkii pois matolta välttääkseen hyökkääjän otteita ja omaa koko-häviötään eikä siis tee otteita eikä paini, saa ehdottomasti varotuksen.

Samoin ylhäällä ja parterre'ssä jatkuva ja toistuva kiinni pitäminen vastustajastaan, kiinnipitäjän eduksi, on varotuksen alainen.

§ 39.

Kolmen julkisen varotuksen jälkeen erotetaan painija kokonaan kilpailusta.

§ 40.

Painijasta, joka on 1) eronnut, 2) erotettu, 3) suljettu pois tappioittensa tai muun tähden kilpailuista, annetaan niille painijoille, jotka eivät ole saaneet otella hänen kanssan, 1/2 koko ottelu-ajasta, esim. 20 tai 15 minuutin voitto.

§ 41.

Mitään pöytäkirjan muutoksia ei saa tapahtua; ei siis häviöitä saa vähentää, vaan kaikki on annettava olla sellaisenaan, ja sen mukaan meneteltävä.

§ 42.

Kilpailujen aikana eivät kilpailijat saa poistua painitilaisuudesta ilman palkintotuomarien lupaa. Mutta toiselta puolen on painijoille tarkalleen ilmoitettava, milloin kunkin sarjan painivuoro tulee.

 

NELJAS OSASTO.

Painikilpailutulosten arvostelu.

§ 43.

Kilpailuista suljetaan painija , kun hän on saanut:

1. kaksi selvää koko häviötä;

2. yhden selvän koko häviön ja 2 ratkaisematonta ottelua (= kaksi 1/2 häviötä);

3. neljä ratkaisematonta ottelua (= neljä 1/2 häviötä)

4. kolme varotusta (katso § 28).

Huomaa!

a) Häviöitä ei saa voitoilla vähentää;

b) 1 Ratkaisematon ottelutulos on = 1/2 häviötä molemmille.

§ 44.

Kilpailuja jatketaan sarjojen arpomisjärjestystä seuraten, kuten §:ssä 17 on selitetty, siksi kunnes kaikki parit kussakin sarjassa ovat painineet, jolloin palkintojärjestys määrätään pöytäkirjojen mukaan.

Selitys.

Se jäljelle jäänyt painija, jolla on useimmat voitot, on sarjansa voittaja. Samoin ratkaisee voittojen lukumäärä toistenkin palkinnonsaajain järjestyksen.

Esim.: I palk. 10 voittoa 1 ratkaisematon; II palk. 9 voittoa 1 häviö 1 ratk.; III palk, 8 voittoa 3 ratkaisematonta.

Jos kahdella tai useammalla painijalla on yhtä monta voittoa, niin on se etutilalla, joka

a) on voittanut toisensa;

b) on saavuttanut voittonsa keskimäärin lyhemmässä ajassa;

c) jolla on vähemmän häviöitä.

Ellei tällä tavoin tule ratkaisua, pannaan he painimaan keskenään 20 min.;

ellei vielä näinkään tule ratkaisua, otetaan huomioon kilpailijoiden paino kilpailun päätyttyä, jolloin keveämpi on etutilalla. Huom.! Pykäliä 33, 38 ja 39 on seurattava tässä ratkaisuottelussa.

§ 45.

Aina, kun joku painija joutuu pois kilpailuista, on pöytäkirjan muistutus-sarekkeeseen merkittävä syy, minkä tähden, sekä tarkka aika, milloin poistuminen tapahtui.

§ 46.

Kunniapalkinnoista eri sarjojen voittajien kesken alkoon painittako, koska sellaiset otte- lut ovat luonnottomia ja vaarallisia.

§47.

Yleinen kertomus ja jaljenn5s kilpailu. p5ytakirjasta seka painikilpailu-tulosten selon- tekotaulu on viikon kuluessa lahetettava Paini- jaostohallinnolle.

§ 48.

Kilpailujen aikana tulee palkintolautakunnan sihteerin seka painiparien iarjestajasihteerin pi- taa tarkkaa pöytakirjaa.

§ 49.

Piirien mestaruuskilpailuissa, kansainvalisissa, kansallisissa seka kaikissa asianomaisella luvalla toimituissa painikilpailuissa noudatettakoon naita saantöja.

§ 50.

Tassa mahdo]lisesti esittämättä jääneissä tapauksissa määrätkööt ja päättäkööt palkintotuomarit sääntöjen hengen mukaisesti.

 

Painikilpailutulosten selontekotaulu.

..............................painikilpailut pidetty ...................... päivä ..................... kuuta 191.............................
Painisarja ..........................kg. Palkintotuomari: ......................................................................................

Selitys: + on voitto; - on häviö; 0 on ratkaisematon = 1/2 häviötä molemmille.
Tarkkaan on myös jokaisen ottelun aika ja painijan paino merkittävä paikoilleen taulukon sarakkeihin.
Luopuneista on esimerkiksi 15 minuutin voitto merkittävä näin: L +/15 m.
Piirikunta-sarekkeeseen merkitään, mihin piiriin painija kuuluu näin: esim. H = Helsingin piirin, T = Tampereen piiriin j. n. e.

Painikilpailutulosten selontekotaulukon selitys.

a) + (plus) on kokovoitto,

b) - (minus) on häviö,

c) O (nolla) on ratkasematon ottelu eli 1/2 häviötä molemmilIe,

d) saavutettu aika merkitään samaan ruutuun kuin tulos,

e) aika-sarekkeeseen merkitään saavutetut ajat yhteenlaskettuina,

f) luopuneista on esimerkiksi 15 min. voitto (1/2 otteluaikaa) merkittävä L l5 m./ +

g) paino merkittävä paino-sarekkeeseen.

Esimerkki:

1) Numerot l:si ja 2:si ovat painineet, ja on 2:n voittanut 1:sen 19 min., silloin saa 2 sarekkeeseensa + 19 min., ja 1 taas saa - 19 min.

2) Numerot 3 ja 5 ovat painineet, ja on 5 voittanut 3:nen 9 min. ja saa siis 5 sarekkeeseensa + 9 min ja 3 saa - 9 min.

3) Numerot 6 ja 8 ovat painineet ratkaisematta, ja saavat kumpikin sarekkeeseensa O (nollan). = 1/2 häviötä molemmille.

4) Numerot l:si ja 3:me ovat painineet, ja 3 on loukkaantunut vahingossa; silloin saa 1 15 minutin voiton = L + 15 min., mutta loukkaantunut, 3, 15 minutin häviön L - 15 min.