Carl Allen: Käsikirja Painissa ja Atletiikassa

Yrjo Weilin 1904

V Osasto

Sääntöjä ja käytöllisiä viittauksia

Yleisiä painisääntöjä

1. Jokaisen kilpailuotteluun osaaottavan painijan tulee alistua seuraaviin sääntöihin ja myöntyväisesti mukautuman palkintolautakunnan määräyksiin, muussa tapauksessa hänet suljetaan pois kilpailusta:
2. Painijain luokkajako tapahtuu ruumiinpainon ollessa perustana, siten, että kaikki painijat, jotka urheilupuvussa painavat 70 kg ja sen alle, luetaan kevytpainoisiksi ja yli 70 kg painavat raskaspainoisiksi painijoiksi.
3. Ensimmäinen parijako tapahtuu arvanheitolla, seuraavat määräävät palkintotuomarit. Jokainen vedetty arpa on välittömästi kirjoitettava muistiin, niin ettei mitään erehdystä saata tulla kysymykseen.
4. Kamppailuun osaaottavien tulee ennen ottelun alkua puhtaitten urheilija-aikomusten ja ajatusten merkiksi toistensa ohi käydessään ojentaa toisilleen kätensä; kamppailu alkaa sen jälkeen ottelutuomarin antama1la merkillä ja päättyy samoin.
5. Tarttua saa yksinomaan kasivarsiin, vartalon yläosaan ja päähän, s. t. s. lanteesta päälakeen asti.
6. Ottelua jatketaan myös maassa (tai painimato1la), kunnes se päättyy; kuitenkin on palkintolautakunna1la oikeus, kun ottelu maassa tarpeettomasti riistaa aikaa, myös säännöllisen kuluessa, (kts. alemp.) antaa painijain nousta ylös ja seisten jatkaa ottelua.
7. Kiellettyjä ovat: koukkujalka, tarttuminen vastustajan vaatteisiin ja mattoon, kaikki kipua synnyttävät otteet, erittäin sysäykset, kynsimiset j.n.e., tarttuminen yksityisiin sormiin tai tukkaan, kuin myös ne vaaralliset otteet, jotka estävät hengittämistä: kravatit, kuristusotteet ja vatsanvääntäminen y. m,
8. Puku ei saa olla varustettu millään huomattavilla metalliesineillä, niin kuin soljilla j. s. Myöskin on kielletty käyttämästä painavia kenkiä koroilla.
9. Täräysten estämiseksi ei kilpailun tule koskaan tapahtua paljaalla maalla tai lattialla, vaan tulee painiottelun toimeenpanijain aina pitää huolta siitä, että hyvä painimatto on käsillä.
10. Voitettu on se, joka molemmin hartioin yht’aikaa koskettaa mattoa tai luopuu ottelusta. Jos joku saa suuremman vamman, kummankaan painijan sitä synnyttämättä, niin että hänen on pakko luopua ottelusta, on vahingoittumaton vastustaja voittaja. Jos vamma sitä vastoin on syntynyt jommankumman painijan menettelystä vastoin ohjesääntöä, on syyllinen erotettava, ja voitto luetaan hänen vastustajansa osaksi.
11. Jokaisen ottelun tulee jos mahdollista jatkua yhtä mittaa, 1 minuutin levähdyksellä joka 15 minuutti, kunnes toinen osanottajista julistetaan voitetuksi. Kilpailu on aina jos mahdollista järjestettävä siten, että jokainen siihen osaaottava tulee painimaan kaikkien kilpailijain kanssa.

Painikilpailuja koskevia neuvoja

1. Painikilpailua toimeenpantaessa tulee ottaa lukuun niin pitkä aika, että kaikki osanottajat saavat painia toistensa kanssa ja että kaikki ottelut jos mahdollista voidaan ratkaista painimisella.
2. Kilpailun, johon noin 10 à 12 osanottajaa on ilmoittautunut, tulee kestää 14 päivää, siten että joka toinen päivä käytetään painimiseen ja muut lepoon.
3. Ellei aika salli sellaista kilpailun järjestämistä, voidaan hätätilassa ottelun aikaa rajoittaa siten, että ottelu kestää ainoastaan 15 minuuttia, jonka jälkeen seuraa 1 minuutin lepo ja sen jälkeen 5 tahi 10 minuutin paini pistelaskulla.
4. Jos aika on lyhyt ja osanottajien luku suuri, voidaan antaa osan osanottajia erota, kun he ovat karsineet niin monta tappiota, kuin kilpailussa on palkintoja. Palkinnonsaajien väliset ottelut ovat ehdottomasti ratkaistavat painimisella.

Ennen kuin kilpailu alkaa, tulee palkintotuomarien päättää ja ilmoittaa osanottajille, minkä määräysten mukaan kilpailu tapahtuu.

Pistelasku ja pöytäkirjanpito

Jos mitään ratkaisua painilla ei voida saavuttaa, käytetään seuraavaa pistelaskua :

1. Joka otetta suorittaessaan on onnistunut saamaan vastustajansa hartioilla lähelle mattoa, mutta ei täydellisesti voittamaan häntä, hän saa 1 pisteen.
2. Joka ei ole onnistunut otteen suorituksessa, vaan sen kautta itse joutunut vaikeaan asemaan tahi joutuu vastustajan alle, hän saa 1 pisteen.
3. Joka on onnistunut nousemaan ylös matolta, vaikka vastustaja koettaa sitä estää, hän saa 1 pisteen.
4. Joka omien otteittensa kautta on joutunut sangen vaikeaan asemaan, mutta onnistunut siitä pelastamaan, hän saa 1 pisteen.
5. Jos toinen osanottajista erittäin tarmokkaasti hyökkäilee, voidaan hänelle antaa 1-2 pistettä. Pisteitten luku ratkaisee.

Palkintotuomarien työn helpottamiseksi tehdään seuraavan näköinen yleiskaava:

Tähän kaavaan kirjoittaa palkintotuomari jokaisen osanottajan nimen, sen numeron mukaan, minkä tämä arpomisessa on vetänyt. Parijaotus tapahtuu siten, että 1 ja 2 alkavat kilpailun ensimmäisenä parina, 3 ja 4 toisena j.n.e. Jos osanottajien luku on pariton, esim. 5, tulee sen, joka on vetänyt numero 5, painia ensi kerran numero 1 kanssa, joka painii toisen kerran.

Kaavan vieressä oleva numerosarja osoittaa, missä järjestyksessä parien tulee painia saadakseen levätä pisimmän mahdollisen ajan.

Kaavaan merkitään + voitosta ja - tappiosta. Esim. Ottelussa 3-5 kesken on N. 5 voittanut N. 3. N. 5 saa silloin + N. 3 suhteen ja N. 3 - N. 5 suhteen. Katso kaavaa!

Painimatto

Jos harjoitushuoneistossa on löysä permanto tai jos harjoitellaan ulkona möyheällä maalla, pingoitetaan sen päälle purjekangas, niin että saadaan kiinteä alusta; myös voidaan huoneustoissa, joita erityisesti käytetään ainoastaan painimista varten, siroittaa löysäksi alustaksi muutaman tuuman paksuudelta nahkurin parkkia, hyvää santaa tahi sahajauhoa ja pingoittaa sen päälle vahva vaate, niin ettei tomua tunge sen läpi. Ellei tähän ole tilaisuutta, tulee kaikissa tapauksissa hankkia painimatto eikä koskaan painia kovalla permannolla, jolla hyvin helposti voidaan vahingoittaa erittäin pääkalloansa j. s., puhumattakaan ihonaarmuista. Täten useimmat vasta-alkavat kadottavat halunsa painimiseen.

Paraimmat- painimatot ovat jouhesta, meriruohosta tai puuvillasta hyvin neulotut ohuet patjat. Edelleen paksut matot huopasta tai kokossäije-aineesta, jommoisia erityiset voimistelutarpeita valmistavat tehtaat toimittavat ja joiden yli pingoitetaan vahva purjekangas tomun ja vahingoittumisen välttämiseksi. Kankaan ei tarvitse olla mattoon kiinnitetty, vaan voi se olla 2 osainen, joista toinen pannaan maton alle, toinen sen päälle. Käyttämisen jälkeen kieritetään matto kokoon, puhdistetaan molemmat vaatteet ja kieritetään ne maton ympäri.