Kohti vuoden 1980 Moskovan olympiakisoja

TUL:n huippupainijat harjoittelivat 1970-luvun loppuvuosina määrätietoisesti tavoitellen paikkaa Moskovan 1980 olympiakisoihin. TUL:n panostus painiin oli varsin merkittävää. Painijoilta odotettiin yleisurheilun ja nyrkkeilyn tavoin kansainvälistä menestystä. Moskovan olympiakisoihin valmistauduttiin tasokkaasti. Painijat jaettiin eri valmennusryhmiin. Valmentajat osasivat asiansa. Päävalmentajaksi nimettiin 1979 Sauli Heinonen, entinen TUK:lainen. Edeltäjä kemiläinen Raimo Taskinen jatkoi leirivalmentajana vielä vuoden.

Valmentajien tukena olivat lääkärit ja hierojat. Lääkäriksi nimettiin TUL:n lajilääkäri Aki Loikkanen. Leireillä lääkärinä toimi Arvo Riikonen ja hierojana mm. Veikko Kuivala. Lisäksi Tapio Sipilällä oli oma fysioterapeutti ja esimerkiksi lappeenrantalaisilla ja imatralaisilla omat hierojansa. Kaikki tehtiin, mitä annetut resurssit mahdollistivat. Huippujen otteluita kuvattiin videolle. Kuvaajana toimi viialalainen Matti Humaloja. Urheilijoiden kunto-ominaisuuksista haettiin lisätietoja laboratoriotesteillä, joiden perusteella valmentaja antoi ohjeita tai laati yksilöllisen harjoitusohjelman.

TUL:n painijaoston valmennusvaliokunta nimesi 1980 olympiaryhmään edellisvuoden SM-painien menestyksen perusteella mestareista Karihaaran Tenhon vasta 17-vuotiaan superlupauksen Kauko Kyllösen (52 kg), Haukiputaan Heiton Einari Suutarin (57 kg), Turengin Sarastuksen Markku Virtasen (100 kg) ja hopealle yltäneistä Muhoksen Voiton Tapio Sipilän (68 kg), Vantaan Pirkkojen Heikki Starkin (100 kg) ja 52 kilon sarjan Onni Luokkasen Koskelankylän Riennosta. Heistä viimeksi mainittu siirtyi vuoden 1980 alussa Riennosta painin mahtiseuraan Muhoksen Voittoon.  Olympiaryhmän lisäksi valittiin seitsemäntoista painijaa ykkösryhmään.

TUL:n huippupainijoista eniten tukea sai Tapio Sipilä, jolle Olympiakomitea oli myöntänyt B-apurahan 13 500 markkaa. Nuori Kyllönen nautti Olympiakomitean C-rahasta, mikä oli 10 000 markkaa. TUL tuki 6 000 markan valmennusapurahalla Einari Suutaria ja Markku Virtasta, 4 000 markalla Heikki Starkkia, Onni Luokkasta, Reijo Luokkasta Tampereen Painiseurasta ja Toni Hannulaa Muhoksen Voitosta. TUL:n painijaoston valmennusvaliokunta ei suoranaisesti kritisoinut näitä urheiluosaston päättämiä apurahoja, mutta painimiehet vaativat oikeutta esittää painin osuuden valmennusapurahoihin.[1]

Heikki Stark sai mahdollisuuden antaa näytön olympiakisavalintoja varten Tshekkoslovakian turnauksessa, jossa paini myös Einari Suutari.[2] Lopulta TUL:n painijoista Moskovaan valittiin EM-paineissa pronssia paininut Tapio Sipilä 68 kilon sarjaan. 21-vuotias nuorukainen sijoitus olympiamatolla oli 14:s.[3] Vaikka kisapaikkoja ei yhtä enempää tullutkaan, hyvä valmistautuminen Moskovan olympiakisat tähtäimessä ei ollut turhaa. Se kehitti TUL:n huippupainijoita. Sipilälle Moskovan matka oli tärkeä opintomatka. Hän pääsi nuorena miehenä haistelemaan olympiakisojen ilmapiiriä ja sai varmasti entistä enemmän pontta ja motivaatiota harjoitteluunsa. Halu menestymiseen seuraavissa olympiakisoissa nousi korkealle.